toukokuu 24, 2021

Dubrovnikin vanhakaupunki Srd-vuorelta

Adrianmeren helmi. Maanpäällinen taivas. Näin Dubrovnikia, kaupunkia Kroatian eteläosassa, on kuvailtu aikojen saatossa. Eikä syyttä. Onhan se vielä tänäkin päivänä yksi Välimeren hienoimmista kohteista mm. vuorten, meren, saarien ja erityisesti loistavasti säilyneen vanhankaupunkinsa vuoksi.

Dubrovnikin tarina alkoi viimeistään 600-luvulla, kun nykyisen Cavtatin alueelta saapui roomalaisia pakoon slaavien hyökkäyksiä. Vuosisatojen saatossa kaupungista, josta alunperin käytettiin nimeä Ragusa, kehittyi yksi tuon ajan johtavista sivistysvaltioista jopa koko maailman mittakaavassa.

Dubrovnik Pyhä Blasius
Pyhä Blasius on ollut Dubrovnikin suojeluspyhimys vuodesta 971 lähtien

Kaupungissa avattiin terveyspalvelut jo vuonna 1301 ja ensimmäinen apteekki vuonna 1317. Kyseinen apteekki oli kolmas koko maailmassa ja on tänä päivänä maailman vanhin yhä toiminnassa oleva apteekki. Näiden lisäksi Dubrovnikiin perustettiin karanteenisairaala vuonna 1377, jotta muualta tulevat voitaisiin todeta terveiksi ennen pääsyä kaupunkiin.

Dubrovnik oli edistyksellinen myös pitäessään huolta kansalaisistaan. Köyhäintalo perustettiin vuonna 1347, eikä orpokoti tullut kaukana perässä, se avattiin vuonna 1432. Kaupunkivaltio myös kielsi orjakaupan Euroopan ensimmäisten joukossa jo vuonna 1418, satoja vuosia ennen muuta läntistä maailmaa.

Merenkulkuun keskittynyt pikkuvaltio levitti haarojaan pitkin Välimerta, mutta siinä missä muut keskittyivät valloittamaan muita maita, Dubrovnik suuntasi energiansa kaupankäyntiin ja diplomatiaan. Tämä ei tuohon aikaan ollut mikään vaatimaton saavutus, sillä Dubrovnik onnistui pysyttelemään enimmäkseen itsenäisenä ja menestymään Venetsian, Ottomaanien valtakunnan ja Itävallan keisarikunnan puristuksessa.

Dubrovnik kuja
Dubrovnikin vanhakaupunki on täynnä kapeita porraskujia

1500- ja 1600-lukujen vaihteessa tilanne alkoi kuitenkin huonontua, ja ensimmäinen kunnon katastrofi iski vuonna 1667, kun lähes koko Dubrovnikin kaupunki tuhoutui maan tasalle Kroatian historian yhdessä suurimmista maanjäristyksistä. Järistys surmasi lähes 5000 kaupunkilaista.

Samaan aikaan myös Venetsia hätyytteli pohjoisesta päin. Köyhtyneen kaupunkivaltion ratkaisu oli myydä kaupungin pohjoispuolelta maakaistale ottomaaneille, jotta Dubrovnikin ja Venetsian väliin saataisiin vahva bufferi. Tällä päätöksellä on ollut vaikutus meidän päiviimme asti – nykyään kyseisen maakaistaleen kohdassa sijaitsee Bosnia-Hertsegovinan Neum, joka eristää muusta Kroatiasta maan eteläosan Dubrovnik mukaanlukien.

Lopullinen loppu itsenäiselle kaupunkivaltiolle alkoi Napoleonin salakavalasta tempauksesta. Ranskan valtakunnan joukot pyysivät kaupungista levähdyspaikkaa matkallaan nykyisen Montenegron Kotorinlahdelle, mutta päästyään Dubrovnikin muurien sisälle he ottivatkin kaupungin haltuunsa.

Dubrovnik onnistui pyristelemään irti ranskalaisista valloittajista brittien avustuksella, mutta kaupunkivaltion itsemääräämisoikeuden kuolinisku tapahtui, kun itävaltalaiset tarjoutuivat ‘auttamaan’ Dubrovnikia sen vapaustaistelussa. He juonivat kaupungin puolustajat muurien ulkopuolelle ja omat joukkonsa sisään ja valloittivat kaupungin näin itselleen, vastoin kaikkia kahdenkeskisiä ja kansainvälisiä sopimuksia. Dubrovnik ei muuten ole vielä tänäkään päivänä virallisesti antautunut Itävallan keisarikunnalle.

Dubrovnik Stradun
Dubrovnikin pääkävelykatu Stradun on alunperin 1200-luvulta, mutta suurimmalta osin rakennettu uudestaan vuoden 1667 tuhoisan maanjäristyksen jälkeen

Itävallan valloituksesta lähtien Dubrovnik on kuulunut nykyiseen Kroatiaan. Kultturillisesti ja etnisesti yhteys oli olemassa jo vuoisatoja aiemmin, ja niinpä nyky-Dubrovnik kokee olevansa elimellinen osa Kroatiaa. Pian valmistuvan Peljesacin silla myötä se myös liittyy konkreettisesti muuhun valtioon. Kun silta on valmis, matkustaminen maata pitkin Dubrovnikista muuhun Kroatiaan ei edellytä enää kulkemista noin 15 kilometrin transitmatkaa passintarkastuksineen edellämainitun Bosnia-Hertsegovinan Neumin kaupungin läpi.

Tänä päivänä Dubrovnikin vanhakaupunki on kokonaisuudessaan Unescon maailmanperintökohde. Eikä todellakaan suotta. Siellä on yhä edelleen näkyvissä osia ajalta ennen maanjäristystä, ja tuhon jälkeen uudestaan rakennettu kaupunki on aidossa 1700-luvun kuosissaan. Viimeksi Dubrovnik koki suuria vaurioita serbiarmeijan piirityksessä Kroatian sodassa vuosien 1991 ja 1992 aikana, mutta korjattiin Unescon ohjauksessa sodan jälkeen. Nyt pommituksen aiheuttamat tuhot voi havaita enää kaupungin muureilta käsin, kun korjatut kattojen osat loistavat uutuuttaan kirkkaamman punaisina kuin vanhat.

Dubrovnik sivulta
Dubrovnik ja sen vanhakaupunki etelästä päin vuorenrinteeltä kuvattuna

Dubrovnikin vanhankaupungin upeus näkyy sen suosiossa. Kroatian matkailun ennätysvuonna 2018 turistien määrää jouduttiin jopa rajoittamaan, sillä vanhaankaupunkiin ei yksinkertaisesti enää mahtunut enempää ihmisiä. Rajoitus toteutettiin pääasiassa kaupunkiin saapuvien risteilyalusten porrastamisella pitkin viikkoa. Ja kyllähän Dubrovnik ja varsinkin sen vanhakaupunki on suosittu. Aina. Ympäri vuoden. Paitsi juuri nyt, pandemian aikana.

Kaupungin suosio näkyy luonnollisesti myös hintatasossa. Dubrovnik on kallis lomakohde. Se on kallis paikallisille, mutta jossain määrin myös jopa ulkomaalaisille turisteille. Yöpyminen maksaa, turistikohteiden pääsymaksut maksavat, syöminen ja juominen maksavat. Käytetään esimerkkinä toimituksen kehittämää täysin epätieteellistä olutindeksiä: kun Dalmatian muissa kaupungeissa saat oluen rantabaarissa 17-20 kunalla, Dubrovnikissa maksat samaisesta oluesta paikoitellen jopa 60 kunaa, eli yli kolminkertaisen hinnan.

Dubrovnik silta
Dubrovnikin ikoninen silta. Vieressä sijaitseva risteilyalusten satama on Kroatian vilkkain

Ja silti Dubrovnikiin on vaan aivan pakko tulla. Edes käymään. Ja kun tulet, tutki vanhakaupunki. Käy viereisellä Srđ-vuorella, jonne pääset joko kävellen, gondolihissillä tai autolla. Vuorelta on henkeäsalpaavat näkymät alas kaupunkiin ja Adrianmerelle. Lisäksi koko Dubrovnikin seutu on ehkä Kroatian kuvankauniin rannikon kaikista kauneinta seutua. Kannattaa siis varata aikaa ja vierailla myös kaupungin edustan saarilla.

Ja kun vanhakaupunki, rannikko ja saaret on tutkittu, on aika ihmetellä myös muuta kaupunkia. Siellä pääsee kiinni aivan tavallisten dubrovnikilaisten elämään, koska kaupungissa myös asutaan, onhan se Dubrovnik-Neretvan piirikunnan pääkaupunki ja Kroatian 13. suurin kaupunki yli 40 000 asukkaallaan. Se ei siis ole pelkästään turistikohde.

Dubrovnik katu
Dubrovnik on myös ihan oikea kaupunki

Ja tietysti Dubrovnikista puhuttaessa pitää mainita Game of Thrones, jonka yksi päätapahtumapaikka kaupunki on. Varsinkin vanhankaupungin muurit ja linnoitukset ovat helposti tunnistettavissa, jos sarjaa on yhtään katsonut. GOT-faneille Dubrovnik todellakin on kohde isolla koolla. Meille muille se, että kyseistä sarjaa on kuvattu kaupungissa, näkyy paikoitellen Game of Thrones -kauppoina ja -matkamuistoina.

Dubrovnik portaat
Dubrovnikin Jesuiittaportaat, joita Game of Thrones -sarjan Cersei Lannister käveli alasti ’häpeän tiellään’ sarjan viidennellä kaudella

Milloin Dubrovnikissa sitten kannattaa käydä? Se riippuu ihan siitä, mitä haluaa tehdä ja kuinka monen turistin seurassa. Kesäisin pandemia-aikaa lukuunottamatta tungos on valtava, eikä talvellakaan ole tyhjää.

Sää Dubrovnikissa on kesäkuukausina kuuma, lämpötila huitelee päivisin helposti yli 30 asteessa, ja yölläkin lämpöä on yli 20 astetta. Merivesi on heinä-elokuussa miellyttävästi 24-asteista. Sadetta ei varsinkaan kesä-heinäkuun aikana juurikaan näy, paitsi silloin tällöin kaupunkiin osuvien ukkoskuurojen yhteydessä. Näitä saattaa tulla vuoden ympäri.

Talvellakin on leutoa. Päivän ylin lämpötila pyörii viiden ja 15 asteen välillä, eikä öisinkään yleensä pudota pakkasen puolelle. Sadetta tulee enemmän kuin kesällä, mutta lumi on erittäin harvinainen vieras.

Dubrovnik Pilen portti
Kuuluisa Pilen portti Dubrovnikin vanhaankaupunkiin

Toimitus kiittää:

  • Kaupungin kauneutta ihan joka puolelta
  • Käyntikohteiden runsautta
  • Panostusta matkailijoihin
  • Historiaa
  • Kaupungin tunnelmaa vanhankaupungin ulkopuolella

Toimitus moittii:

  • Hintatasoa
  • Parkkipaikkojen vähyyttä, kalleutta ja kaukaista sijaintia
  • Turistilaumoja, varsinkin risteilykaudella
  • Pitkää matkaa muualta Kroatiasta

Kannattaako käydä?

Ei sitä tarvitse edes kysyä. Dubrovnikissa on yksinkertaisesti pakko käydä. Edes päiväseltään. Kaupunki pitää nähdä ja kokea, edes kerran. Erityisesti nyt korona-aikaan vierailu Dubrovnikissa on suorastaan ‘kerran elämässä’ -kokemus, kun yleensä täydet kadut, kahvilat ja ravintolat kumisevat tyhjyyttään. Vaikka matkailua ei juuri nyt voi suositella, jos satut liikkumaan täällä päin, käy Dubrovnikissa, kun se on tyhjä.

Dubrovnik keskusaukio
Dubrovnikin keskusaukio poikkeuksellisen tyhjänä koronakesällä 2020

Tutustu myös Dubrovnikin virallisiin matkailusivuihin.

Tilaa Kroatian Uutiset suoraan sähköpostiisi! Saat meiltä päivän uutiset näppärästi yhteen viestiin koottuna. Emme luovuta tietojasi kolmansille osapuolille emmekä lähetä roskapostia. Voit irtisanoa tilauksesi ihan milloin vaan. Ja tämä ei siis maksa yhtään mitään.