
Kroatia UKK
Matka lähestyy, ja mielessä pyörii monenlaisia kysymyksiä. Täältä löytyy vastauksia. Tämä sivu on siis selviytymisopas. Muistathan, että olosuhteet ja käytännöt vaihtelevat maan eri osissa, joten seuraavassa esitetty on perusta. Perusta sille mitä on odotettavissa. Toivottavasti sivuilta löytyy apuja.
HUOMAUTUS! Koronavirus saattaa muuttaa käytäntöjä, sääntöjä ja viranomaisohjeita hyvinkin nopeasti, joten suosittelemme tarkistamaan voimassa olevat säännökset matkanjärjestäjältä, viranomaisilta tai ulkoministeriön sivuilta.
Kroatian ilmasto vaihtelee alueittain, mutta pääosin ilmasto on lauhkea. Pohjoisessa ja idässä vallitsee mannerilmasto, jossa talvet ovat kylmiä ja kesät lämpimiä. Lunta esiintyy talvisin pääosin sisämaan korkeilla alueilla. Sisämaassa kylmimmän kuukauden, tammikuun, keskimääräinen alin lämpötila on −4,2 astetta ja kesän kuumimman, eli heinäkuun, päivän ylin keskiarvo on 28,0 astetta.
Rannikolla vallitsee välimerenilmasto. Suurin osa sateista ajoittuu talveen, mutta kesällä esiintyy verrattain usein ukkoskuuroja. Talven kylmimmän kuukauden, eli helmikuun, keskimääräinen alin lämpötila on +6,5 astetta, kesän kuumimman eli elokuun ylin 28,7 astetta. Lokakuusta joulukuuhun sataa yli sata millimetriä kuukaudessa, kesäkuukaudet ovat yleensä hyvin kuivia.
Kroatian pohjoisosissa talvisaikaan puhaltelee usein kylmä, puuskainen pohjoinen valumatuuli nimeltään bura.
Suorat lennot Suomesta Kroatian lomakohteisiin alkavat huhtikuun alussa jatkuen aina lokakuulle. Varsinainen huippusesonki ajoittuu heinä- ja elokuulle, jolloin joka paikassa on ihmisiä. Paljon ihmisiä. Joidenkin mielestä jossain paikoissa jo liikaakin. Myös hinnat ovat korkeimmillaan huippusesonkina, ja majoituspaikkojen ja joskus jopa lauttavarausten löytäminen saattaa olla haastavaa.
Kroatiaan saapuessasi tarvitset passin tai virallisen henkilötodistuksen. Suomalainen ajokortti ei kelpaa. Kroatia ei kuulu Schengen-alueeseen, joten rajalla tarkastetaan henkilöpaperit. Homma suoritetaan luonnollisesti myös, jos saavut maahan autolla. Tai junalla. Tai millä vempaimella tahansa.
Kroatian suurimmat lentokentät ovat Zagreb, Split, Dubrovnik ja Zadar. Kaikilta niistä on kuljetus kaupunkiin ja lähiseudun kohteisiin. Bussien tarkempi lähtöpaikka selviää opasteita seuraamalla. Kannattaa myös tarkistaa majoitusta varattaessa, järjestääkö majapaikkasi kuljetusta kentältä.
Jokaisella kentällä päivystää ja kyytiä tarjoaa useampikin, joskus jopa verrattain aggressiivisesti palveluitaan tarjoava taksikuski. Taksit ovat turvallisia, mutta kalliita. Kannattaa sopia hinta etukäteen jo ennen autoon nousemista. Emme välttämättä suosittele ns. virallisia takseja. Sen sijaan kannattaa tarkistaa vaikkapa Uber. Virallisissa takseissa on yleisesti käytässä taksamittari, Uberin kohdalla matkan hinta selviää jo tilausvaiheessa.
Julkista liikennettä tai taksia käyttäessäsi kannattaa huomioida, että lipun ostoon tarvitaan paikallista valuuttaa. Valuutasta ja sen vaihdosta lisää hieman alempana.
Kroatiasta löytyy majoitusratkaisu jokaiselle omien mielihalujen, sijaintitoiveiden ja lompakon mukaan. Emme lähde perkaamaan niitä sen tarkemmin, sillä vaihtoehtoja löytyy internetistä eri sivustoilta paljon. Kannattaa vertailla ja olla ajoissa liikkeellä, sillä huippusesonkina osa majoituksista saattaa olla täynnä.
Kroatian rahayksikkö on kuna. Maassa maksetaan palvelut ja tavarat kunilla. Täytyy vaihtaa siis valuuttaa. Yksi eniten kysyttyjä kysymyksiä koskeekin juuri rahanvaihtoa. Missä kannattaa, uskaltaa vaihtaa ja missä on paras kurssi?
Asiaa on tutkittu empiirisesti vaihtamalla rahaa eri pisteissä ja vertailemalla tuloksia. Edullisimmiksi vaihtopaikoiksi ovat osoittautuneet paikalliset pankit. Niissä on paras kurssi, pankeissa voi tosin joutua jonottamaan hetkisen. Lähelle pääsee sattumanvaraisesti valitut pari-kolme rahanvaihtopistettä, joita löytyy ihan joka paikasta. Huonoimman kurssin saa vaihtamalla rahansa valmiiksi Suomessa.
Kroatiassa on Euroopan kattavin pankkiautomaattitiheys, joten tarvittaessa rahaa löytyy lisää myös seinästä. Kun menet automaatille, muista tarkistaa, että siinä on kansainvälisten pankki- ja luottokorttien tunnukset. Lähes kaikissa niissä on.
Suositus: vaihda Suomessa valmiiksi pikkusumma, jolla pääset alkuun. Voit maksaa kuljetuksen, bussin tai taksin kentältä majapaikkaan. Loput voi sitten vaihtaa paikan päällä joko heti kentällä sijaitsevassa pankissa tai seuraavana päivänä jossain pankissa tai rahanvaihtopisteessä.
Rahanvaihtopisteessä kannattaa tarkastaa kurssi ja mahdollisesti perittävät palkkiot, sillä osa pisteistä vaihtaa normikurssia huomattavasti heikommalla kurssilla. Turvallisinta on vaihtaa valuutta pankissa, siellä on aina käytössä virallinen vaihtokurssi.
Ruokakaupat ovat avoinna yleisesti kello 07.00 - 21.00. Pienemmät liikkeet saattavat sulkeutua hieman aiemmin. Sunnuntaisin pienet ruokakaupat sulkevat ovensa jo 13.00 / 14.00.
Leipomot, joita on paljon, avaavat ovensa aiemmin. Vahva suositus on käväistä heti aamusta kulmalla sijaitsevassa pekarassa hakemassa lämmin, juuri leivottu leipä tai sämpylät aamiaiselle.
Muut kuin elintarvikeliikkeet aukeavat arkisin yleisesti kello 08.00 / 09.00 ja ovat auki aina kello 20.00 / 21.00 asti. Kannattaa huomioida, että moni pienempi putiikki on kiinni iltapäivisin kello 13.00 - 17.00 välillä. Ostoskeskukset ja suuremmat liikkeet ovat avoinna koko päivän. Pienet kaupat ovat sunnuntaisin kiinni.
Kroatiasta löytyy kahviloita, baareja, ravintoloita ja yökerhoja jokaiseen makuun, oman mieltymyksen ja lompakon mukaan. Turistien suosimilla alueilla suosituimpia ravintoloita ovat pizzeriat ja Dalmatiassa niiden paikallinen versio konoba. Listat ravintoloissa ovat usein laajat, valikoima ulottuu pizzoista t-luupihviin ja takaisin. Etnisiä ravintoloita ei välttämättä edes suurimmissa kaupungeissa ole kovin monta. Kahviloita löytyy sen sijaan lähes jokaisesta kadunkulmasta.
Ravintoloissa maksetaan kunilla. Jos saat eteesi europohjaisen menun, kannattaa pyytää menu kunissa. Luottokortit käyvät yleisesti. Pienempään paikkaan pienemmässä kylässä mennessäsi kannattaa etukäteen tarkastaa, hyväksyykö ravintola kortin. Tämä pätee varsinkin kahviloissa.
Erityisruokavaliot eivät ole niin yleisiä kuin Suomessa. Toki kasvavan kysynnän johdosta ne alkavat hiljalleen löytää tiensä myös kroatialaisille ruokalistoille, mutta kannattaa varautua, että ihan kaikki ei vielä onnistu.
Hanavesi on Kroatiassa juotavaa, mutta maistuu hieman oudolta suomalaiseen veteen tottuneesta. Lämpimämpääkin se on. Ja koska vesihuolto ei ole aivan korkeimmalla tasolla, rankkasateiden jälkeen saattaa parin päivän ajan olla kielto juoda hanavettä.
Kroatiassa liikkuminen on helppoa, jouhevaa ja verrattain turvallista. Kesäisin liikennettä on paljon ja ruuhkat, varsinkin kaupungeissa, ovat tavallisia. Muutoin liikenne ei ole sen kummempaa kuin mitä se on Suomessa. Kannattaa kiinnittää huomio kuitenkin moottoripyöriin, mopoihin ja skoottereihin. Niitä sujahtelee vähän joka puolelta. Olet sitten liikkeellä tai seisot valoissa. Suojatien eteen pysähtyminen ja sivutieltä päätielle tulevien päästäminen liikennevirtaan on tavanomaista.
Julkinen liikenne toimii hyvin. Varsinkin linja-autoliikenne, niin kaupunkien sisäinen kuin kaukoliikennekin, toimii hyvin ja linjoja on paljon. Rautatieverkosto on verrattain vaatimaton eikä vuoroja ole monta. Junalla kulkeminen myös usein kestää huomattavasti kauemmin kuin bussilla.
Autonvuokrauspisteitä on useita, ja Kroatiassa toimivat kaikki yleisimmät kansainväliset vuokraamoketjut sekä usea paikallinen yritys. Helpoin tapa on vuokrata auto lentokentältä, toki sen voi tehdä myös myöhemmin kaupungissa. Suosittelemme vaihtoehtojen ja hintojen vertailua etukäteen jo ennen matkaa Suomessa. Varauksen voi tehdä netissä.
Internetyhteydet toimivat hyvin. Lähes kaikissa majoituspaikoissa on oma, huoneen hintaan sisältyvä wifi, samoin useassa kahvilassa, baarissa ja ravintolassa on ilmainen internetyhteys.
Kroatia on turvallinen kohde. Toki, kun on paljon ihmisiä samassa paikassa, kaikenlaista voi sattua ja tapahtua, mutta muutoin maa on yleisesti ottaen turvallinen. Terveen järjen käyttö on suositeltavaa. Sillä pärjää kummasti aina. Joka paikassa. Myös Kroatiassa.
Uimarantojen veden laatua tarkkaillaan säännöllisesti, ja se on yleisesti ottaen hyvä. Pääosa kroatialaisista uimarannoista on pikkukivirantoja, joten uimatossujen käyttö on hyvin suositeltavaa. Sesonkina suosituimmat rannat saattavat olla ruuhkaisia.
Hätätilassa
Yleinen hätänumero: 112
Poliisi: 112 tai 192
Palokunta: 112 tai 193
Ambulanssi: 112 tai 194
Suomen suurlähetystö (Zagreb)
e-mail: sanomat.zag@formin.fi
puh: +385-1-6312 080
päivystys 24/7: +358-9-1605 5555