Tiestikö, että moni nykypäivänä enemmän tai vähemmän arkisessa käytössä oleva esine on kotoisin Kroatiasta? Kravatti on jo käsitelty, kirjoitimme tästä kroatialaisten sotilaiden 1600-luvulla keksimästä ja Ranskan kuningas Ludvig XIII:n käyttöönottamasta vaatekappaleesta viime keskiviikkona.
Kravatin lisäksi kroaatit ovat kehitelleet aikojen saatossa paljon muutakin. Zagrebissa asunut, alunperin tosin puolalais-hollantilaista alkuperää ollut insinööri Slavoljud Penkala kehitti vuonna 1906 edelleen lyijytäytekynää, jonka nimi tuolloin oli automaattikynä. Vuosi tästä, 31. tammikuuta 1907, Penkala patentoi maailman ensimmäisen täytekynän eli mustekynän, jossa muste oli kynän sisällä säiliössä. Hän keksi myös lisätä pidikkeen, jolla kynän voi kiinnittää vaikka taskuun.
Vauhtiin päästyään insinööri Penkala keksi vielä kuumavesipullon. Hän yritti kehittää myös lentokonetta, joka olisi niin yksinkertainen, että sitä kykenisi kuka tahansa lentämään ilman minkäänlaista koulutusta. Kone valmistuikin vuonna 1910 ja sillä ehdittiin lentää muutama koelento. Mutta sitten tapahtui onnettomuus, joka vaurioitti konetta, ja Penkala luopui lentokoneen kehittelystä. Hänen suunnittelemansa lentokone on kuitenkin ensimmäinen Kroatiassa rakennettu ja lennetty kone.
Nuorena miehenä syntymäkaupungistaan Hvarista Argentiinaan muuttanut Ivan Vučetić (1858 – 1925) keksi vielä nykyisinkin käytössä olevan ikonofalangometriaksi kutsumansa tavan luokitella sormenjälkiä. Vučetić toimi uudessa kotimaassaan poliisina ja käytti kehittämäänsä sormenjälkitunnistusta ensimmäisenä maailmassa ratkoessaan rikoksia. Aivan ensimmäinen sormenjälkien perusteella ratkaistu rikos oli Francisca Rojasin tapaus, jossa Vučetić osoitti sormenjäljillä, että rakastajaansa kahden lapsensa surmasta syyttänyt Rojas olikin itse tappanut lapset. Zagrebin rikosasiantuntijakeskus on nimetty Vučetićin mukaan.
Franjo Hanaman (1878 – 1941) puolestaan oli kroatialainen keksijä, insinööri ja kemisti. Häntä saamme kiittää hehkulampusta, jonka hehkulankana on volframia. Ennen kuin tieteilijä vuonna 1903 keksi volframin olevan ylivertainen lankamateriaali, lampuissa käytettiin hiililankaa. Volframi on käytössä yhä tänäkin päivänä hehkulampuissa.
Ivan Lupus (1813 – 1875) kehitteli Rijekassa aikoinaan ensimmäisen itsekulkevan torpedon prototyypin, jonka brittiläinen Robert Whitehead viimeisteli myöhemmin toimivaksi torpedoksi. Palkinnoksi Itävallan keisari myönsi hänelle paronin tittelin nimellä Baron von Rammer, suomeksi paroni Upottaja.
1551 syntynyttä, yleisneroksikin kutsuttua Šibenikin piispa Faust Vrančićia puolestaan pidetään ensimmäisen laskuvarjon rakentajana, sillä hän kehitteli 1600-luvun alkupuolella puusta rakennetun suorakulmion, jonka keskelle oli pingotettu kangas. Vrančićin kerrotaan testanneen keksintöään pistämällä miehiä hyppäämään Venetsian torneista alas laskuvarjonsa avulla. Kuinka koekaniineille hyppyjen jälkeen kävi, siitä meillä ei ole tietoa. Myös ensimmäinen tuuliturbiinin hahmotelma on tämän neron käsialaa.
Kroatialaisista keksijöistä ei voi kirjoittaa, ellei mainitse Nikola Teslaa (1856 – 1943). Teslaa pidetään yleisesti yhtenä nykyajan merkittävimmistä keksijöistä, ja miehen keksintöjen määrä onkin hengästyttävä. Tällä Smiljanin kylässä nykyisessä Lika-Senjin piirikunnassa syntyneellä keksijällä on patentoituna yli 300 keksintöä maailmanlaajuisesti.
Nikola Teslan elämä ja saavutukset suorastaan huutavat aivan omaa artikkeliaan, mutta mainittakoon tässä yhteydessä nyt lyhyesti osa miehen keksinnöistä. Teslalla oli aikanaan tärkeä rooli vaihtovirran kehityksessä, ja hän patentoi mm. lasersäteen, langattoman viestinnän ja sähkönsiirron, kauko-ohjauksen sekä robotiikan. Tesla kehitteli myös aurinkoenergian ja merestä saatavan energian talteenottoa, satelliitteja ja röntgensädettä. Kroatian Uutiset tulee palaamaan Nikola Teslaan vielä tarkemmin. Nikola esiintyy tämän jutun pääkuvassa (Muokattu kuva: Total Croatia News, alkuperäinen: Napoleon Sarony).