Pagin saari näyttää jännittävältä Adrianmeren valtatieltä, Velebit-vuoriston rinteiltä tai varsinkin jos sen sattuu näkemään ilmasta käsin. Koko 60 kilometriä pitkällä saarella ei näytä kasvavan yhtään mitään. Eikä vaikutelma juurikaan muutu, kun saapuu saarelle vaikkapa Zadarin lähistöllä sijaitsevaa siltaa pitkin – Pag on karu, erittäin karu saari. Lähinnä siellä kasvaa kiviä, kiviä ja lisää kiviä.
Pag on kuitenkin tunnettu, kivien lisäksi, myös viidestä muusta asiasta: Suolasta, juustosta, lampaista, pitsistä ja bilebiitsistään. Kulinaristien mukaan Pagin suolassa on aivan erityisen pehmeä maku, eikä sitä maistaakseen tarvitse edes matkustaa saarelle – noin kaksi kolmasosaa Kroatian suolasta on peräisin Pagin suola-altailta. Sitä siis saa aivan jokaisesta marketista ympäri maan.
Pagin lampaat ja juusto nivoutuvat yhteen, sillä EU:n nimisuojattu Paški sir tehdään nimenomaan Pagin saaren kotoperäisten lampaiden maidosta. Sekä juustossa että lampaanlihassa on aivan erityinen maku, joka syntyy, kun lampaat syövät saarella kasvavia aromikkaita yrttejä, erityisesti Pagin salviaa. Yrttien aromirikkaus taas syntyy siitä, kun niiden on pitänyt sopeutua saaren karuuden ja Kroatian kuuluisan kylmän pohjoistuulen buran mukanaan tuoman suolan yhteisvaikutukseen.
Vuosisatoja jatkunut lampaankasvatus näkyy Pagilla joka puolella pitkin poikin saarta risteilevissä kiviaidoissa. Aikaisemmat lampaankasvattajasukupolvet keräsivät kiviä, joita saarella siis riittää, ja tekivät niistä aitoja lampaiden laitumille. ‘Laidun’ on tosin hyvin outo sana tässä, sillä ainakin ohi ajaessa näyttää siltä, ettei aitojen sisällä kasva muuta kuin lisää kiviä. Ilmeisesti aromikkaita suolan ja kuivuuden kestäviä yrttejä ja kasveja kuitenkin löytyy tarpeeksi lampaiden syötäväksi. Ehkäpä Pagin lampaat tämän takia ovat yleisesti kääpiökokoisia. Ellei sitten toimituksen silmiin osunut pelkästään karitsoja.
Pitsistä emme tällä kertaa tässä jutussa mainitse muuta kuin sen, että se on päässyt UNESCON aineettoman maailmanperinnön listalle. Myöskään bilerannalle emme tällä vierailulla ehtineet, joten todettakoon siitä vain, että se sijaitsee Novaljan kaupungin vieressä ja on nimeltään Zrce. Kannattaa muuten huomioida, että jos on lähdössä bilettämään rannalle ja ottaa muutaman rohkaisuryypyn, Zrce-nimen lausuminen taksikuskille saattaa olla hieman haastavaa.
Rantojen ja lammasaitausten lisäksi saarella täytyy luonnollisesti käydä myös Pagin kaupungissa, jonka viehättävä vanhakaupunki on peräisin 1400-luvulta. Kaupunki on rakennettu 900-luvulta olevien suola-altaiden viereen kahden korkean saarihaarakkeen, tai oikeastaan vuoristoisen niemen, väliin. Pagin kaupungin sijainti on erikoinen ja kaunis, jonka lisäksi itse kaupunkikin on nätti. Suosittelemme vahvasti siihen tutustumista.
Yksi Pagin erikoisuus on saaren yli kymmenen kilometrin mittainen pohjoiskärki. Siellä kasvaa nimittäin puita! Aivan pohjoiskärjessä on kylä nimeltä Lun, joka on kuuluisa oliivipuistaan. Alueella on yhteensä lähes 100 000 oliivipuuta, joista tuhannet kasvavat luonnonvaraisina. Joidenkin oliivipuiden ympärille on tehty oma aitauksensa, mistäpä muustakaan kuin kivestä, suojaamaan nuoria puita lampailta. Eikä aitauksia ole väsätty aivan äskettäin – useat alueen puut ovat yli tuhatvuotiaita, vanhimmat jopa 2000 vuotta vanhoja. Lunissa on kesäisin mahdollisuus päästä tutustumaan oliiviviljelmiin myös opastetuilla kiertokäynneillä.
Pagille pääsee joko siltaa pitkin, joka yhdistää Pagin mantereeseen noin 30 kilometrin päässä Zadarista, tai lautalla, joka kulkee Pagin pohjoisosan ja mantereen Priznan kylän välillä.
