Senj, ranta

Senj on outo kaupunki. Sen sijainti Adrianmeren rannalla kuuluisan Adrianmeren valtatien eli kasitien varrella, vain tunnin ajomatkan päässä Rijekasta etelään, antaa käsityksen, että kyseessä voisi olla vilkas ja kaunis turistien suosima keskus. Senj näyttääkin kauniilta kaupungilta, kun kasitie kurvaa kaupungin rantaan, mutta jo ensimmäisen talorivistön takana aukeaa toinen todellisuus.

Kuten lähes kaikilla Kroatian kaupungeilla, myös Senjillä on vanhakaupunki. Nämä ovat usein kunnostettuja ja hyvin pidettyjä, hyvin monessa paikassa vieläpä täynnä kahviloita, ravintoloita ja turistiliikkeitä, mutta Senjin vanhakaupunki on täysin hyödyntämättä. Ainakin toistaiseksi. Toimitus oli äärimmäisen hämmentynyt Senjin vanhankapungin karuudesta, kun ensimmäisen kerran siellä vierailimme. Esimerkkinä toimikoon kaupungin potentiaalisesti kaunis keskusaukio, joka on täysin kunnostamatta ja osin autioitunut. Aukio toimii tällä hetkellä parkkipaikkana, jonne on kaiken lisäksi ulkopuolisen verrattain vaikea löytää.

Senj, keskusaukio
Senj; pysäköintipaikkana toimiva vanhan kaupungin keskusaukio

Senj on herännyt tilanteeseen ja porat jyrisevät ja vasarat kilkkaavat ympäri vanhaakapunkia. Tavoitteena on kunnostaa se muutaman vuoden aikana – hyvänä alkuna kunnostustöille on valmiiksi saatu jo rannan puoleisen kävelyalueen alkupää sekä vanhassakaupungissa sijaitseva kirkko. Kun toimitus viimeksi vieraili kaupungissa, työt edellä mainitulla keskusaukiolla olivat juuri alkamassa.

Senj
Senj, näkymä kaupungin vanhasta kaupungista

Senj oli aikoinaan tärkeä keskus. Jo 300-luvulta eaa. peräisin olevat kreikkalaiset tekstit mainitsevat sen illyrialaisten asuttamaksi, ja 100-luvulla eaa. Senj oli kukoistava kaupunki Rooman valtakunnan alaisuudessa. 1200-luvulla sillä oli erityisasema katolisen kirkon piirissä, kun paavi Innocentius IV antoi luvan käyttää kroatian kieltä uskonnonharjoittamisessa. Tämä oli ainutlaatuista, sillä muualla maailmassa katolisen kirkon kielinä olivat käytössä vain latina, kreikka, heprea ja aramea 1900-luvulle asti.

Senj toimi tärkeänä tukikohtana uskokien puolustaessa 1500-luvulla kristittyä maailmaa ottomaaneja vastaan. Uskokit olivat ottomaanien kotiseudultaan ajamia kroaatteja, jotka ryhtyivät sissisotaan turkkilaisia muslimeja vastaan. 1600-luvulla uskokit kuitenkin ajautuivat sotaan Venetsian kanssa, ja hävittyään sen joutuivat luopumaan tukikohdastaan. Tästä ajasta muistona on kuitenkin säilynyt Nehaj’n linnoitus Senjin yläpuolisella mäellä.

Senjin varsinainen alamäki alkoi 1800-luvun loppupuolella, kun Rijekasta sisämaan Karlovaciin vedetty rautatie jätti Senjin ilman ratalinjaa. Jääminen ilman rautatieyhteyttä vaikutti suuresti kaupungin talouteen. Toisen maailmansodan aikana kaupunki koki seuraavan suuren takaiskun, kun fasistisen Italian antauduttua Jugoslavian partisaanit ottivat kaupungin haltuunsa käyttäen sitä huoltosatamanaan. Saksalaiset eivät tästä pitäneet ja Luftwaffe pommitti kaupunkia niin, että puolet siitä tuhoutui täysin. Tämän saattaa aistia vielä tänäkin päivänä koko kaupungin hieman ränsistyneesssä yleisilmeessä.

Nyky-senjiläiset itse mainitsevat yhdeksi kaupungin tuntomerkiksi kylmän pohjoistuulen eli buran. Tarinoiden mukaan bura syntyy Senjissä, elää Rijekassa ja kuolee Italian Triestessä. Ja sen huomaa. Kun Kroatian rannikolla tuulee niin, että teitä pitää sulkea, yleensä ensimmäisten suljettujen teiden joukossa on Senjistä alkava pätkä Adrianmeren valtatietä eli kasitietä. Varsinkin talviaikaan bura on hyytävä, kesäkuumalla sen sijaan sopiva pohjoistuuli vain vilvoittaa.

Senj, patsas
Senj, patsas uudistetulla kävelykadulla

Tilaa Kroatian Uutiset suoraan sähköpostiisi! Saat meiltä päivän uutiset näppärästi yhteen viestiin koottuna. Emme luovuta tietojasi kolmansille osapuolille emmekä lähetä roskapostia. Voit irtisanoa tilauksesi ihan milloin vaan. Ja tämä ei siis maksa yhtään mitään.