Slavoniassa, Sava-joen pohjoisrannalla sijaitsee Brod-Posavinan piirikunnan pääkaupunki Slavonski Brod. Kaupungin nimi tarkoittaa suomeksi ‘joenylityspaikkaa Slavoniassa’ ja niinpä Kroatian Slavonski Brodilla onkin samanniminen vastakappale, Brod, Bosnia-Hertsegovinan puolella jokea. Näitä kahta Brodia yhdistää joen yli kulkeva silta raja-asemineen.

Sava-joki on Tonavan sivujoki, ja koska Tonavan alue on ollut suosittua asuinseutua jo kivikaudelta lähtien, myös Brodien seudulla on ollut asutusta ainakin 8 000 vuoden ajan. Antiikin Rooman valtakunnassa paikan nimi oli Marsonia, ja se on merkitty jopa Rooman tieverkostoa esittävään karttaan 300- ja 400-lukujen vaihteesta. 1200-luvulla kaupunki löytyy Unkarin kuninkaan merkinnöistä.

Nämä kaksi eri puolilla Sava-jokea sijaitsevaa kaupunkia ovat historian saatossa olleet välillä samaa valtakuntaa, välillä eri puolilla rajaa. 1500- ja 1600-luvuilla molemmat Brodit kuuluivat Ottomaanien valtakuntaan, kunnes 150 vuoden jälkeen Itävallan keisarikunta sai joen pohjoisrannan haltuunsa. Myöhemmin molemmat puolet jokea kuuluivat Jugoslaviaan, kunnes 90-luvun hajoamissodat halkaisivat alueen jälleen kahtia.

Turkkilaissotien aikakaudelta 1700-luvulta on peräisin Kroatian puolella sijaitseva Slavonski Brodin linnoitus, joka kuului yhtenä osana laajempaan puolustuslinjaan ottomaaneja vastaan. Kaupungin asutus sijaitsi linnoituksen ulkopuolella, kanuunoiden kantaman sisällä. Tuon aikaisen säännöksen mukaan kaikkien rakennusten piti olla pärekattoisia puutaloja, sillä jos turkkilaiset lähtisivät etenemään joen yli, kaupunki olisi helppo tuhota maan tasalle, mikä antaisi suoran ampumalinjan viholliseen.

Piiritystekniikka ja sotimistavat kehittyivät, ja niinpä jo 1800-luvun puolivälin tienoilla massiivinen linnoitus alkoi olla vanhanaikainen. Myös linnoituksen ympärille rakentunut kaupunki sai vihdoin luvan alkaa kehittää itseään. Tästä seurasivat Slavonski Brodin kasvun vuodet, ja varsinkin 1920-lukua pidetään kaupungin kultakautena. Tuolloin Savan rannalle nousi useampikin barokkityylinen rakennus koristamaan joenrantaa.

Tätäkään loistoa ei kovin kauan kestänyt. Toisessa maailmansodassa liittoutuneet pommittivat kaupunkia, ja jopa 80 % kaupungin rakennuksista vaurioitui. Myöhemmin Jugoslavian hajoamissodissa molemmin puolin Sava-jokea sijaitsevissa Brodeissa sodittiin, myös silloin, kun muualla Kroatiassa oli rauhallisempaa. Onkin arvioitu, että Slavonski Brod olisi 90-luvun sotien aikana toiseksi eniten serbien hyökkäyksistä kärsinyt kaupunki. Se ykkönen on tietysti Vukovar.

Nykyinen Slavonski Brod on Kroatian kuudenneksi suurin kaupunki hieman reilulla 50 000 asukkaallaan. Se on yksi niitä harvoja paikkoja, joiden väkiluku kasvoi vuoden 1991 väestönlaskennan jälkeen. Tämä johtui pääosin siitä, että kaksi Brodia toisiinsa yhdistävän sillan yli saapui sodan aikana kymmeniätuhansia sotaa pakoon lähteneitä kroaatteja, kun heidän kotinsa jäivät alueelle, jossa sodan loppumisesta lähtien on toiminut Bosnia-Hertsegovinan serbihallinto.

Edellä mainittu linnoitus seisoo yhä edelleen aivan kaupungin ydinkeskustan vieressä Sava-joen rannalla. Se on restauroitu ja tehty valtavaksi museoalueeksi. Kun toimitus kävi paikalla vuonna 2020, linna oli jälleen remontin kourissa. Odotamme innolla, mikä on kunnostuksen lopputulos, sillä kyseessä on Slavonian vastine Splitin Diocletianuksen palatsille – Slavonski Brodin linnoitus on suurin tämänkaltainen linnoitus Kroatiassa ja yksi suurimmista koko Euroopassa, ja näin arvokas kulttuurihistoriallinen kohde.

Itse Slavonski Brod on nykypäivänä on ihan kiva. Se ei ole erityisen kaunis, mutta ei erityisen rumakaan. Joenvarren kävelykatu on tavallaan mukava, koska joki itsessään on kaunis. Kaupungin keskusaukiolla on vuosisadan vaihteen rakennusten seurana 80-luvun ostoskeskus (joka oli myytävänä toimituksen vieraillessa kaupungissa) ja 70-luvun kerrostaloja. Keskusaukio itsessään on suuri ja ihan perusviihtyisä. Kroatian uutiset jäi vierailunsa jälkeen pohtimaan, miksi ihmeessä Kroatian matkailuliitto on valinnut Slavonski Brodin sisämaan kauneimmaksi suureksi kaupungiksi vuonna 2009.

Löysimme yhden mielenkiintoisen erikoisuuden kaupungista. Keskustan itäpuolella on katu, jonka kaikki talot ovat lauttoja. Lautat näyttävät pieniltä mökeiltä, mutta kelluvat siis ankkuroituina joen rantaan. Tämä on ainoa paikka Kroatiassa, jossa asutaan veden päällä vuoden ympäri virallisessa osoitteessa, katunumeroineen kaikkineen.

Slavonski Brodista löytyy myös yhteys Suomeen. Kaupungissa valmistetaan Patrian AMV-panssariajoneuvoja. Niitä valmistava yritys on rakentanut myös Maslenican sillan, joka on yksi Kroatian hienoimmista silloista. Sitä voi ihailla mm. Kroatian Uutisten Facebook-sivun kansikuvassa.

Sää on Slavoniassa miellyttävä. Kesällä on lämmintä ja aurinkoista eikä sateita ei tule aivan valtavia määriä. Talvella sen sijaan on pakkasta ja sataa lunta. Aivan sydäntalvella on hämärää ja harmaata, aurinkokaan ei näyttäydy kuin keskimäärin alle kaksi tuntia päivässä. Ehkä tästä saadaan se toinen yhteys Suomeen.

Jos pidät lumesta ja hämärästä, matkusta Slavonski Brodiin talvella. Jos taas haluat nähdä kaupungin kesäisessä asussaan, matkustusaika kannattaa valita toukokuun ja syyskuun välistä, koska tällöin ihan mikä tahansa ajanjakso on mukavan kesäinen. Eikä turistimassoista tarvitse juurikaan olla huolissaan, matkailijoita kun näin syvälle Slavonian uumeniin ei laumoittain eksy oikeastaan koskaan.

Ja loppuun tavan mukaan toimituksen oma arvio kaupungista.

Kiitämme

• Kaupunkimaisuutta
• Kulkuyhteyksiä
• Kaunista jokivartta
• Linnoitusta

Moitimme

• Vanhankaupungin puuttumista
• Keskusaukion hieman rähjäistä yleisilmettä

Kannattaako käydä?
Kyllä täällä muutaman tunnin helposti viettää. Vaikka istumassa kahvilla keskusaukiolla tai kävelemässä rantakatua pitkin. Ja tietysti kannattaa käydä tutkimassa linnoitus, jossa remontin valmistuttua viettää luultavasti helposti useammankin tunnin.