Se on suurin pinta-alaltaan. Siellä asuu eniten ihmisiä. Se on eteläisen Keski-Euroopan valtaväylien solmukohta. Se seisoo oman Medvednica-vuorensa rinteellä. Se on Zagreb, Kroatian pääkaupunki.

Vaikka Zagrebin seuduilla on ollut asutusta jo kivikaudella, sen varsinainen tarina alkaa Rooman valtakunnan ajalta, kun ensimmäisellä vuosisadalla Sava-joen varteen perustettiin kaupunki nimeltä Andautonia. Se tuhoutui 400-luvulla kansainvaellusten rytinässä. Seuraava maininta Zagrebista löytyy vuodelta 1094, kun siitä tehtiin Unkarin vallan aikana piispanistuin.

Zagreb muodostui tuohon aikaan, 1000-luvun alkupuolella, itse asiassa kahdesta kilpailevasta kaupungista: itäisen kukkulan pääasiassa papiston asuttamasta Kaptolista ja läntisen kukkulan käsityöläisten ja kauppiaiden kansoittamasta Gradecista. Kukkuloiden välissä virtaavan Medveščak-rajajoen myllyt olivat usein kaupunkien välisen vihanpidon keskiössä.

Kaptolissa sijaitsee yksi nyky-Zagrebin tärkeimmistä kiintopisteistä, Zagrebin katedraali. Se vihittiin käyttöön vuonna 1217, mutta tuhoutui pahoin jo vuonna 1242, kun Tšingis-kaanin poika Ögödei-kaani ulotti Mongolivaltakunnan valloitusretket Eurooppaan asti. Katedraali rakennettiin pian uudestaan, mutta vaurioitui jälleen pahoin vuoden 1880 tuhoisassa maanjäristyksessä. Tuonjälkeisestä jälleenrakennuksesta ovat peräisin nykyisen katedraalin kaksoistornit.

Gradec puolestaan toimi Unkarin kuningas Béla IV:n perheen pakopaikkana mongolien vallatessa Unkaria, ja kuningas myönsikin vuonna 1242 Gradecille kuninkaallisen vapaakaupungin aseman. Mongolivaarasta viisastuneena kaupungin ympärille rakennettiin seuraavina vuosikymmeninä muurit, joista osa on edelleen paikallaan. Samoihin aikoihin Gradeciin rakennettiin toinen nyky-Zagrebin symboli, Pyhän Markuksen kirkko, joka on edelleen 1300-luvun remontissa saamassaan goottilaisessa muodossa.

1600-luvulle tultaessa kaupunkilaiset totesivat, ettei kummankaan kaupungin muurien sisälle kertakaikkiaan mahdu kunnon toria. Niinpä vanhankaupungin, nykyisen yläkaupungin, kukkuloiden alla olevalle niitylle päätettiin rakentaa uusi ja uljas toriaukio. Tänä päivänä torin nimi on Ban Jelačićin aukio, ja se on nykyisen Zagrebin kolmas kiintopiste ja koko kaupungin keskus. Näet sen tämän artikkelin pääkuvassa.

Kaptol ja Gradec yhdistettiin lopulta vuonna 1850. Rajajokena virrannut ja aikoinaan tuhoisia tulviakin aiheuttanut Medveščak-joki peitettiin 1898, ja sen päällä kulkee nykyään Tkalčićeva-katu, joka on tunnettu lukuisista kahviloistaan ja ravintoloistaan.

Nykyään Zagreb on suurkaupunki, jonka alueella asuu yli miljoona ihmistä eli yli neljäsosa kroaateista. Se on itseoikeutetusti Kroatian kulttuurin, talouden ja urheilun keskus. Onpa kaupungilla naapurivuorella jopa oma laskettelurinteensä, jossa järjestetään vuosittain alppihiihdon maailmancupin osakilpailu. Kaupungin tunnelma on hyvin keskieurooppalainen lukuisine kävelykatuineen ja puistoineen.

Zagreb on myös helppo kaupunki. Pääosa nähtävyyksistä sijaitsee kävelymatkan päässä toisistaan, kunhan jaksaa rampata kaupungin mäkiä ylös ja alas. Nousuja tosin helpottaa mm. yksi maailman lyhimmistä julkisen liikenteen köysiradoista, 66-metrinen funikulaari, joka otettiin käyttöön vuonna 1890. Zagreb on tunnettu myös museoistaan, joista mainittakoon mm. krapula-, 80-luvun, särkyneiden sydänten ja kidustusmuseot.

Zagreb on keskieurooppalainen kaupunki myös säänsä puolesta. Siellä on kuuma kesä, mutta luminen ja kylmä talvi. Pitkän keskiarvon mukaan Zagrebissa sataa lunta kolmisenkymmentä päivää talvessa, mutta lumen määrä on viime vuosina vähentynyt dramaattisesti. Zagreb on muuten Euroopan pääkaupungeista yhdeksänneksi sateisin, ja koska kesä-heinäkuussa sataa usein, elokuun alku on ehkä kesäkauden miellyttävin ajankohta Zagrebin-lomalle.

Kroatian pääkaupunki poikkeaa maan paremmin tunnetuista Adrianmeren rannikon lomakohteista siinä, että Zagreb on myös varteenotettava talvilomakohde. Sen lisäksi, että tammi-helmikuu on vähäsateisinta aikaa, Zagrebissa järjestetään joka vuosi useampana vuonna Euroopan hienoimmaksi äänestetty joulutori. Ja koska suuri osa kaupungin nähtävyyksistä on rakennuksia ja museoita, Zagreb toimii talvella myös loistavana pidennetyn viikonlopun kaupunkilomakohteena.

Lopuksi vielä toimituksen oma arvio Zagrebista.

Kiitämme:

• Kaupunkitunnelmaa
• Loistavasti säilynyttä keskiaikaista yläkaupunkia
• Kaunista 1800-luvun alakaupunkia
• Ihastuttavaa joulutoria, jonka tunnelmaa on aivan turha edes yrittää kuvailla kirjallisesti. Se pitää kokea itse
• Kaupungin puistoja

Moitimme:

• Sijaintia kaukana rannikosta
• Suuren kaupungin ruuhkia ja pysäköintiongelmia
• Majoituksen löytymisen vaikeutta joulutorin aikaan

Kannattaako käydä?

No kannattaa! Tietysti! Tutki keskiaikaista yläkaupunkia. Istu Tkalčićeva-kadun kahviloissa ja katsele ohi kulkevia ihmisiä. Säikähdä jokapäiväistä kello kahdentoista kanuunanjysähdystä yläkaupungista. Aja raitiovaunulla ja funikulaarilla. Tutki kaupungin museot. Ihastu Zagrebin joulutoriin. Aisti Kroatian ainoan suurkaupungin syke. Näe sellainen Kroatia, johon et muualla maassa törmää. Koe ainutlaatuinen Zagreb.

Tietoa Zagrebin tapahtumista löydät kaupungin sivuilta.